Luin eilen blogitekstin jossa bloggaaja kertoi kovin kärkkäästi lähinnä siitä kuinka hän ei halua koskaan olla lihava, sinänsä erikoinen postaus että ei kai sitä kukaan muukaan ole koskaan halunnut. Tuota tekstiä enemmän vereni sai kiehumaan ne kommentit joita tuo teksti oli saanut osakseen. Siellä muunmuassa kyseenalaistettiin laihduttamisen vaikeus, kun eihän se nyt vaikeata voi olla. Ja käskettiin läskejä lopettamaan se Heseaterioiden mättäminen. Näille järjenjättiläisille tässä nyt pari faktaa:
Lihavuus johtuu siitä että kaloreiden saanti ruuasta on isompi kuin energian kulutus. Tähän on vaikuttanut se, että ruumiillinen työ on vähentynyt ja ihmiset tekevät enemmän istumatyötä jossa ei ruumiillista rasitusta synny. Tämä selittää siis lihavuuden lisääntymisen, mutta yksittäisten ihmisten lihavuuden taustalla voi olla myös monia muita tekijöitä, kuten stressi, psyykkiset häiriöt ja unettomuus. Myös perimällä on vaikutusta lihavuuteen. Enkä edes lähde erittelemään niitä lukuisia sairauksia jotka vaikuttavat siihen ettei paino putoa vaikka kuinka yrittäisi. Myös monilla lääkkeillä on vaikutusta tähän.
"Nykyään tiedetään, että lihavuuteen taipuvaisilla ihmisillä aivojen
toiminnan biologia on osittain erilaista kuin normaalipainoisilla. Sen
seurauksena heillä on heikommat mahdollisuudet vastustaa nykyisen
ruokamaailman houkutuksia. Lihavia henkilöitä ei voida syyttää itsekurin
tai tahdonvoiman puutteesta, sillä taustalla biologisia eroja." Tässä suora lainaus Terveyskirjaston sivuilta.
Yksikään lihava ihminen ei varmastikaan ole ajatellut että haluaisi olla lihava, tai pyrkinyt lihavuuteen. Aivan samalla tavalla kuin ei päihderiippuvainen pyri päihderiippuvuuteen, tai masentunut ei ole masentunut koska haluaa olla. Kaikki meistä eivät omaa hyvää itsekuria ja nauti liikkumisesta, osalle se liikkuminen voi jopa olla tuskallista. Toisilla meistä on myös jo syntyessämme luotu ns. "huonot" geenit, lihavuuteen taipuvat geenit tai riippuvuuksiin taipuvat geenit. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Aikaisemmin se riippuvuuden kohde oli tupakka, nyt se on herkut. Kuten kuka tahansa riippuvainen minäkin pystyn olemaan ilman herkkuja jos haluan, mutta ei se piru vie helppoa ole ja silloin kun ratkean niin ajattelen että siinä tuli taas yksi epäonnistuminen, että mitäs tässä enää yrittämään. Sitten tulee vielä kommenttia, että "eihän se laihtuminen nyt niin vaikeaa ole", no ei varmaan ole jos sulla on hyvä aineenvaihdunta, hyvät geenit ja hyvä itsekuri.
Ihmisillä saa olla mielipiteitä, mutta siinä vaiheessa kun mielipiteesi loukkaa toista ihmistä, niin ole hyvä ja pidä se omana tietonasi. Niin kauan kun et tiedä toisen elämästä yhtään mitään, niin älä ala sitä arvostelemaan ja ala neuvoa kuinka pitäisi elää.
Mukavaa sunnuntai päivää kaikille, nauttikaa elämästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti