Elän jännittäviä, mutta onnellisia aikoja. Paljon on elämäni muuttunut muutamassa vuodessa ja muokkaantunut aivan erilaiseksi kuin ikinä osasin odottaa. Minun ei pitänyt mennä ikinä naimisiin tai hankkia lapsia. No ensimmäinen lapsi olikin ns. "vahinkolapsi" kuulostaa kamalalta sanalta mutta on totuus. Olinkin jo aika pitkällä kun sain tietää olevani raskaana, raskaus oli täysin oireeton ja kuukautisetkin tulivat säännöllisesti. Saatuani tietää raskaudesta en edes harkinnut raskauden keskeyttämistä, tosin ei se olisi viikkojen puolesta ollut mahdollistakaan. Ensimmäinen lapsi syntyi siis 11/12 ja poika on nyt siis 2v9kk, parhaimmassa uhmaiässä. No seuraava yllätys olikin se että yhtenä alkoholinhuuruisena hetkenä kosin miestäni ja häitä vietettiin 8/14. Tässä sitä siis ollaan perheen äiti ja vaimo, kumpaakaan minusta ei pitänyt tulla. Nyt odotetaan toista lasta, tällä kertaa suunniteltua ja toivottua. Raskausviikkoja on nyt kasassa 13+1. Laskettua-aikaa on nyt pari kertaa muutettu, mutta 8.3 pitäisi nyt olla se lopullinen. Tämä raskaus tuntuu nyt jotenkin erilaiselta, ensinnäkin siksi että olen ollut alusta asti selvillä raskaudesta ja tällä kertaa on oireetkin mukana kuvioissa. On pahoinvointia, selkäsärkyä, päänsärkyä, turvotusta, rintojen arkuutta ja muuta mukavaa. Päätin nyt aloittaa blogin johon saan purkaa omia ajatuksia arjesta johon on yhdistetty uhmaikäinen lapsi ja raskaushormonit, elämä ei aina ole tällä yhtälöllä helppoa mutta useimiten se on antoisaa ja ihanaa. On myös ihanaa seurata kuinka tuleva isoveli ymmärtää tulossa olevan muutoksen ja miten tulee siihen reagoimaan. Päivittelen tänne myös Toukan kuulumisia ja kuinka raskaus etenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti